Rauhallinen lapsuudenystäväni totesi ei niin kauan sitten, että olisi vaihteeksi mukava tuntea niin voimakkaasti, kuin minä. Olisi mukavaa kun jokainen päivä ei olisi toisensa kaltainen. Kun joku niin vilpittömästi tarjoutuu kantamaan edes pienen osan taakastani, jos se vaan olisi mahdollista, tahtoisin sysätä ne painavat kahleet jonkun muun kannettavaksi.
En tahdo kenellekään pahaa
olen vain kateellinen
Aina jokin pitää raajoistani kiinni ja on niin vaikea nauraa
Taas se jääkylmä pistos sydämessä
kun katsoo niitä, jotka saavat sen mitä kaipaavat
eivätkä osaa edes arvostaa
Kun kaikki puitteet ovat kunnossa ja silti sattuu
En tiedä miksi jatkan päivästä toiseen kun pelastus on niin lähellä
kadotus
pienet pillerit pieni viilto viileä vesi
mutta jokin pidättelee minua
toivo vai pelko
Rohkeaa ei ole roikkua elämässä kun keuhkoja pistelee päivästä päivään
rohkeaa on tehdä päätös
ja pitäytyä siinä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Painathan jalanjälkesi mieleeni.