Välillä en pysty hengittämään
en pysty katsomaan kuinka elämä ottaa uuden muodon uusi päivä uusi auringonnousu uusi herääminen uusi kevät uusi minä
en halua sitä enkä todellakaan halua eteenpäin
en halua minnekään missä hän ei ole
en halua kenenkään toisen luo en mihinkään toiseen paikkaan kuin sen korkean mäen ylle
missä kaikki ne kamaluudet tapahtuivat
kuuden vuoden ajan
siellä asui rakkaus siellä asui viha katkeruus kateus vaikeneminen suru ahdistus lyönnit huudot kuolema
siellä minä rakastin sinua niin paljon kuin rikkinäinen otus pystyy ja ehkä se
rakkaus on ontto ja hauras
mutta minä tiedän paremmin kuin kukaan muu, koska tämä on minun lasikelloni
se oli kaikki totta joka päivä joka vuosi joka viikko halusin olla sinun ja nyt olen täällä
onko kukaan koskaan vapaaehtoisesti muuttanut tänne ruskean joen viereen?
ei se ole sen ruskeampi kai kuin kotikaupunkinikaan mutta minulle tämä on ruma tämä on väärin ja minä olen täysin väärässä paikassa
minä olen eksynyt enkä löydä kättä mihin tarttua
omani lepää vierelläni punaiset kynnet ja viisi sormusta siihen ei voi tarttua se takertuu ja puristaa
se on väärä käsi haluan
sinun kätesi haluan
vain ettei enää satu
