yksilöllinen käsikirjoitus ettei vain
missään nimessä
olisi aikaa ajatella
paitsi niinä yön yksinäisinä tunteina kun niille on suunnitelma mutta
aivot eivät suostu sammumaan eivät suostu
katkaisemaan ajatuksien kilpajuoksua kuilusta alas
pyörin kunnes autot aloittavat kokopäiväisen matkansa Mannerheimintietä
ja takaraivossani on pään kokoinen takku
Suomen toisiksi vanhin kaupunki kylpee tänään kalpeassa auringonvalossa joka
heijastaa juuri sopivasti varjoja joiden turvassa haluan itkeä
olla se heikko vaikka en enää olekaan ollut hän moneen
mukulakivikaduilla kenkäni kopisevat ja pumpulipalloni on riemuissaan
minuakin naurattaa sen hassut eleet ja päätän olla iloinen
kyllä se pelasti minut kun en jäänyt sänkyyn kuin
kahtena päivänä ja olen hoitanut sitä ja halannut ja hukuttanut suukkoihin ja vannonut etten
koskaan jätä sitä
sanat jotka halusin kuulla siltä nimettömältä jonka kasvot näen valehtelematta JOKA yö
ei hetkeäkään rauhaa se riivaa verkkokalvoni utuisiksi ja välillä vaikka en haluaisi myöntää
haluaisin pitää sen kädestä kiinni ja sanoa sillekin etten koskaan lähde
minä lupaan

toivottavasti sulla on kaikesta huolimatta kiva joulu.jaksamisia!
VastaaPoistaKiitos mollig-meme, olet aina niin kannustava. Ihanaa joulua ystävä <3
VastaaPoista