torstai 15. joulukuuta 2011

Tarvitsen lasikuulan ennustajan äänekkään naurun ja uuden riippuvuuden

En uskalla
uskoa
antaa mennä
ajatuksen ja ajan ja jalkojen
tuijotan vain
sanomatta mitään
mitä minä haluan?

Se sanoi että vaikkei se ole tässä nyt se on silti
olemassa vain minua  varten
aina
mutta on niin vaikea tuudittautua siihen ajatukseen siihen
tunteeseen jonka piti lämmittää läpi näiden pimeiden tuntien
Kaikki valot palavat ja tv huutaa mutta täällä on vain
hiljaista

Jätin niin paljon taakseni eikä nyt missään nimessä saa kääntyä katsomaan
mikä selän takana tuijottaa
ei yhtäkään hairahdusta ja jokainen surullinen laulu muistuttaa minua siitä pahasta
mikä oli ainoa lohtuni nyt sen paikan on vienyt
hiljaisuus
haluaisin lyödä jotain vastaantulijaa
ihan ketä tahansa nyt
kun en saa satuttaa itseäni



ei siinä ole mitään järkeä
ota koira kainaloon ja muuta tänne se sanoi
mitä minun pitäisi tehdä
mitä minä haluan?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Painathan jalanjälkesi mieleeni.