lauantai 31. joulukuuta 2011

Ne syvimmät jäljet

Isä
minua loukkaa se kuinka lakaisit kaikki ongelmani
jopa mielisairaalan seinien sisällä
maton alle kuin ne eivät painaisi enempää kuin leivänmuruset
positiivisia ajatuksia sinä sanoit ja katsoit kuinka minä
tärisin itkun tukkiessa hengitykseni

Äiti
on niin vaikea ymmärtää miten saatoit suuttua
taasko sulla on paha olla
luuletko etten minä ollut turhautunut luuletko ettei minuun
sattunut
sattui ja sattuu
olisinhan minäkin lakannut raatelemasta itseäni jos olisin
löytänyt syyn ja voiman

Veli
rakas veli
ei sinun olisi tarvinut nojata muihin ja vuotaa kuiviin valtameret silmiesi takaa
kun minä olisin hymyillyt oikeaa hymyäni jos olisit uskaltanut olla siinä
ei olisi tarvinut mitään muuta kuin vain olla
sinä minulle
minun vuokseni

Rakkaus on sokea ja perhe on liimattu yhteen sokeaksi mykäksi ja kuuroksi
kaikelta siltä mikä voisi satuttaa koska kukaan perheessä ei toivo pahaa
toisilleen
on vaikea ymmärtää enkä taida täysin pystyä mutta
tiedän ja sillä on väliä
tiedän että välitätte


Ja hän
on satuttanut niin syvästi että vuodan vieläkin vihaa ja katkeruutta mutta
tunnen häntä kohtaan niin suunnattomasti
paljon muutakin
Annan sinulle vielä yhden mahdollisuuden
ole kiltti ja ole sen arvoinen ole kiltti ja kohtele minua
hyvin kun jäljet ihollani haalistuvat

Nyt päättyy yksi vuosi elämästäni jota en tule kaipaamaan
annan minulle mahdollisuuden ja vielä toisen ja kolmannenkin jos täytyy
mutten anna sitä anteeksi jos riistän vapauteni
taas
kun vuosi vaihtuu juon shampanjaa ja katson tulevaisuutta silmiin
kirjaimellisesti
katson hänen silmiinsä
vihdoin



Seuraava vuosi ei voi olla paskempi
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Painathan jalanjälkesi mieleeni.