perjantai 23. joulukuuta 2011

Jäätynyt tuulilasi

Hyräilin eilen Lucian laulua jota niin vihasin pienenä vaaleanpunaisena balleriinana kun en koskaan
saanut olla hän kun muut saivat äänestää ja aina kruunua kantoi pitkähiuksinen rääväsuu
Tyllihame ei istunut minun päälläni vaikka ne muut olivat
niin kauniita eikä minun hiukseni pysyneet nutturana vaikka hiusverkkoja oli kolme
En koskaan tullut ajatelleeksi etteivät ne muut ehkä nähneet minua niin
viallisena ja vääränä
peili ehkä valehteli ainoastaan minulle ja olen niin helpottunut että olen tässä nyt
ovi on ehkä vielä raollaan muttei sen läpi mahdu ne karheat kädet jotka kuristivat vaikka
rukoilin
ei enää

En tuntenut häntä mutta se että hän on nyt poissa ja haudattu saa minut vieläkin itkemään
Lucia oli marttyyri ja kuoli uskonsa vuoksi minkä vuoksi
sinä kuolit?
Niin vähän aikaa sitten minäkin olin valmis tai ainakin halusin olla
ehkä olen vain pelkuri ja sinä olit rohkea kun uskoit viimeiseen tuntiin asti
haluaisin tietää mikä oli viimeinen ajatuksesi
olitko vihdoin tarpeeksi laiha vai vieläkin pettynyt?
Muistan sinut älykkäänä ja totisena
Sinun perheellesi tämä joulu todella on musta

Pelottaa tehdä päätös tulevasta vaikka olenhan jo tehnyt sen tärkeimmän
päätöksen jatkaa
sen kipeimmän ja sairaimman ja se kuoppa on nyt täytettävä ei enää hiljaisia vastauksia
Pidän siitä tunteesta kun näen äidin kasvot ihmisjoukon keskellä ja siitä että näette minut
sanojeni muodossa jokaisessa tekstissä
Jokaisen katseen kautta taidan olla aidompi todellisempi

Hyvää joulua



..ja kiitos..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Painathan jalanjälkesi mieleeni.