minkäänlaista pelkoa
siitä että varjot odottavat suloista kostoaan omahyväisten toivonpilkahdusten tukehduttua
hymyilen ja jossain ylpeys silittää haavojani vaikka ne ovat
kaikkialla
Päivä 5
kädet tärisevät mutta eivät liikaa ja nukkuessani en näe unia
itsestäni näkemässä unia
herään kun haluan eikä likaiset kädet purista edes sieltä missä
tuska kuiskailee irstaita lupauksiaan
Olen puhdas kaikesta siitä mitä luulin rakastavani
olen puhdas sinusta
Elin läpi kyyneleiden ja kylmän hien ja tärinöiden ja oksennuksen kestäen sen
kaiken ilman kirvelevää lohdutusta
elin läpi kylmyyden ja lohduttomuuden ja ikävän ja sairauden
kaiken nakertamatta pyöreitä valheita
elän ja hengitän ilman mitään odotuksia
minä olen tässä todellinen ja repaleinen mutta olemassa
päihteiden mukana huuhtoutui vessanpöntöstä alas myös sydämeni ja jäljellä olen
minä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Painathan jalanjälkesi mieleeni.